Lueskelin yhtä aikaa Jarna Pasasen ja Marko Ulvilan Sustainable Futures-kirjaa ja Klemen blogin entryä, jossa hän kertoi vähärahaisen elämänsä vaikeuksista. Nämä vertautuivat väistämättä toisiinsa.

Pasanen ja Ulvila hahmottelevat uutta luokka-analyysia sen pohjalta, miten paljon ihminen kuluttaa - ts. elääkö hän elintasoa, jota koko maailma voisi elää niin, että ympäristövahinko ei käy sietämättömäksi. Raja "ylikuluttavan" ja "kestävän" luokan välillä on noin 7500 dollarin vuositulot, ostovoiman mukaan laskettuna. ("Kestävän" ja "kamppailevan"luokan välinen raja ovat 750 dollarin vuositulot - noin kolmasosa maailman ihmisistä kuuluu kuhunkin luokkaan.) Tätä kutsutaan nimenomaan luokka-analyysiksi todennäköisesti marxilaisten herättelemiseksi - ainakin itse olen taipuvainen ajattelemaan että jos lähtee pelkästä työn ja pääoman ristiriidasta luokkia pohtiessaan niin ei kyllä pitkälle pääse.

Lasketaanpa Klemen arvioiden perusteella paljonko hän ansaitsee vuodessa. Sanotaan lukujen pohjalta että hän ansaitsee yhdeksän kuukauden ajan noin 850e ja kolmen kuukauden ajan noin 250e. Lisäksi pistetään tähän mukaan yhteensä noin 1200e veronpalautuksia, satunnaisia keikkatuloja ja vanhemmilta saatavia avustuksia. Saadaan 9400e vuositulot, jotka nykyisillä euron kursseilla ja hintatason huomioon ottaen vastaavat noin 8850 dollaria. Pasasen ja Ulvilan laskelmien mukaan siis Klemen on osa ylikuluttavaa luokkaa... Kannattaa huomata että yhdeksän kuukauden ajan noin 300e Klemen tuloista on opintolainaa; jos tämä lasketaan pois niin hintatasoa vastaavat vuositulot ovat noin 6177, ja tämäkin asettaa hänet kestävän luokan yläpäähän.

Nämähän ovat tietysti aika karkeita laskelmia (ja niin ovat Ulvilan ja Pasasen laskelmatkin, ja niihin on sekoitettu aimo annos vähän noloa hippeilyä) mutta antavat silti osviittaa kestävästä elämisestä. Se on ainakin täällä pohjoisessa köyhän opiskelijan elämää... Ja antaa varmaan myös osviittaa siitä miksi "vihreä vasemmisto", jos se tosiaan tarkoittaisi sekä maailmanlaajuista tasa-arvoa että ekologisesti kestävää yhteiskuntaa kohti pyrkimistä, ei ole kovassa huudossa.