keskiviikko 9. kesäkuuta 2010

Bilderbergit ja muut salaliitot

Viime aikoina olen lueskellut paljon salaliittoteorioista. Tähän onkin limittynyt hyvin yksi salaliittoteorioiden kestokohteista - Bilderberg-kokous, jokavuosittainen miitinki johon kutsutaan erilaisia talouselämän ja poliittisen elämän päättäjiä epävirallisempiin keskusteluihin joista ei perinteisesti ole medioissa paljoa puhuttu. Tänä vuonna Bilderberg-kokousta on kuitenkin Suomenkin mediassa alettu noteeraamaan.

Vasemmistolla on perinteisesti vähän vaikeuksia suhtautua salaliittoteorioihin. Tietysti tähän vaikuttaa se että kaikilla "kunniallisuutta" tavoittelevilla poliittisilla tahoilla on halunsa irtaantua hulluiksi käsitetyistä tahoista ja ihmisistä, ja salaliittoteoriat jo sananakin tuovat mieleen ulkoavaruuden reptiliaanit, fundamentalistit joiden mielestä hallitukset ovat täynnä saatananpalvojia ja niin edelleen. Vasemmistolla on kuitenkin ollut myös perinteisesti heikko luottamus talouden ja politiikan päättäjiin ja usko yläluokan vahvaan luokkasolidaarisuuteen, eikä tämä nyt niin kaukana salaliittoteoriamaailmasta ole.

Ehkä tässä päällimmäisenä erona on suhtautuminen rakenteisiin. Salaliittoteorioissa on usein samanlainen pohjavire antisemitismin ja muiden vastaavien ajatusmaailmojen kanssa, silloinkin kun ne eivät ole antisemiittisiä - yhteiskunta olisi muuten suhteellinen hyvä, mutta kun on tuo salaliitto/nuo juutalaiset/tuo muu selvästi rajattava, "ulkopuolinen" ryhmä pilaamassa sitä. Ratkaisu: poistetaan kyseinen ryhmä valta-asemista ja yhteiskunta palaa normaaliin, onnelliseen tilaansa. Ja tietysti jotta se voitaisiin poistaa se pitää havaita ja siitä pitää tiedottaa ihmisille, jotka sitten oikeutetun suuttumuksen vallassa nousevat kyseistä ryhmää vastaan. Vasemmisto taas on pyrkinyt yleensä ajattelemaan, että vika on rakenteissa itsessään; jos olisikin joku tietty valta-asemaa pitävä ryhmä, vain siihen keskittyminen ei ratkaise mitään erityistä - vaikka se poistettaisiin niin syntyisi valtatyhjiö joka täyttyisi nopeasti.

Esimerkkinä voidaan pitää vaikka 80-luvun Italiaa. Siellä paljastui hyvin perinteinenkin salaliitto, oikein vapaamuurarisalaliitto - looshi nimeltä Propaganda Due, johon oli kuulunut useita Italian vallanpitäjiä ja joka oli sotkeutunut kaikenlaiseen korruptioon, äärioikeistolaiseen terrorismiin sun muuhun. Sillä oli oikein suunnitelmat siitä miten Italiasta tehtäisiin parempi maa jossa olisi vähemmän kommareita, ammattiliittoja ja muuta ikävää. Ja sitten se paljastui - ja mitä tapahtui? Jonkin verran kaikenlaista kähinää ja varmaan vaikutti myöhempään Italian poliittisen elämän mullistukseen, mutta nykyinen Italian johtaja Silvio Berlusconikin oli Propaganda Duen jäsen (ja looshin entinen johtaja on sanonut että Berlusconi on onnistuneesti toteuttanut Propaganda Duen suurta suunnitelmaa.) Niin se menee.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti